Tekstiviestin isän tuskaa

Tekstiviestin keksijän roolista on minulle ollut joskus jopa pientä harmia. Alla oleva vastineeni Helsingin sanomien kirjoitukseen selventää tätä näkökulmaa:

Vielä työsuhdekeksinnöistä

Helsingin Sanomien taloussivuilla oli 11.6.2006 hyvä ja perusteltu toimittaja Tuomo Pietiläisen artikkeli työsuhdekeksinnöistä ja keksijöiden kannustamisesta. Tekstiviesti oli esimerkkinä keksinnöistä, jotka ovat olleet erittäin tuottavia, mutta keksijät ovat jääneet korvauksetta. Tekstiviestissä on käynyt juuri näin, mutta haluan oikaista artikkelin antamaa kuvaa korvauksista.

Päinvastoin kuin kirjoituksessa oleva sitaatti antaa ymmärtää, en kaipaa taloudellista korvausta tekstiviestistä. Keksintö on syntynyt kansainvälisessä yhteistyössä 1980-luvun alussa. Silloin ei pidetty sopivana yhteistyössä syntyneiden palveluideoiden ja keksintöjen suojaamista. Kehitystyö perustui nimenomaan avoimeen ideointiin ja ideoiden vaihtamiseen. Työryhmissä ideoista tehtiin järjestelmä- ja laitespesifikaatiot ja sitä kautta toimivia palveluita.

Myös tekstiviesti perustuu avoimeen kehitysympäristöön ja satojen ihmisten panokseen. Kukaan meistä alkuperäisen idean kehittäneistä (Seppo Tiainen, Juhani Tapiola ja allekirjoittanut) ei tehnyt asiasta edes rekisteröimiskelpoista dokumenttia, jolla keksintö voitaisiin osoittaa. Keksintömme vietiin pohjoismaisten työryhmien kautta eurooppalaiseen GSM-järjestelmään ja sitä kautta miljoonien ihmisten arkeen. Koko matkaviestinnän jättimäinen liiketoiminta perustuu kansainvälisissä kehitysorganisaatioissa pyyteettömästi työskennelleiden tuntemattomien ihmisten ideoihin, niistä käytyihin keskusteluihin ja yhteiseen kehitystyöhön. Olisi väärin palata takaisin historiaan, ja vaatia tekstiviestin osalta toimittavaksi toisin.

Oma jälkiviisauteni tekstiviestin todennäköisenä ensimmäisenä ideoijana kävi mielessäni joskus 1990-luvun lopussa, kun kännyköistä ja tekstiviesteistä oli tullut maailmanlaajuinen ilmiö. Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön perustuneista menestyneistä liiketoimista oli tullut omistuksilla kauppaa käyvien etua palvelevia pörssiyhtiöitä. Tuntui pahalta koko entisen pyyteettömän kehittäjäjoukon puolesta, että sen arvokkaaksi osoittautunut työ vaurastutti aivan muita ihmisiä. Halusin unohtaa tekstiviestin keksimishistorian, koska asialle ei enää voinut mitään. Kun aikaa on nyt kulunut, uskallan leikkiä taas ”entä jos” -ajatuksella. Jos nyt keksisimme tekstiviestin, hakisimme sille patenttia, perustaisimme oman yhtiön tuottamaan tekstiviestinnän välineitä, ja vaatisimme rojalteja kaikilta tekstiviestien välittäjiltä.

Jos työnantajani olisi reilu, ilmoittaisimme työsuhdekeksinnöstä, auttaisimme sen toteuttamisessa ja nauttisimme meille keksijöille kuuluvista menestykseen perustuvista korvauksista. Luulen, että viittaamani artikkelin sanoma olikin juuri tämä. Innovaatioihin kannustamiseksi yrityksissä tulisi noudattaa politiikkaa, jonka mukaan tuottaviksi osoittautuvista keksinnöistä maksettaisiin niiden todellisen arvon mukaisia korvauksia. Mielestäni näin pitäisi olla riippumatta siitä, patentoidaanko keksinnöt vai ei.

Matti Makkonen
”Tekstiviestin isä”

Totuus maailman ensimmäisestä GSM:stä

Matkaviestinnän kehityksestä puhuttaessa kuulee usein sanottavan totuutena, että Radiolinja avasi maaliman ensimmäisen GSM-verkon 1.7.1992. Asialla nyt ei sinänsä ole suurta merkitystä, mutta kun olin itse avaamassa lehdistön ja TV-kameroiden edessä samaan aikaan kilpailevaa verkkoa, toivoisin asiasta jäävän historiaan oikeamman totuuden.

Tässä Helsingin Sanomien uutinen seuraavalta päivältä.

HS - Talous - 2.7.1991 - 6420 merkkiä - 1. painos
Kilpailevat gsm-puhelinverkot aloittivat koeliikenteen Suomessa
Tyyppihyväksytyt puhelimet tulevat kauppoihin vasta ensi vuonna

Suomessa aloitti maanantaina toimintansa kaksi kilpailevaa gsm-matkapuhelinverkkoa, joista toista pyörittää yksityinen Radiolinja ja toista valtion Posti- ja telelaitos (Ptl). Gsm-verkkojen koekäyttö alkoi samanaikaisesti myös Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa.
Digitaalisen verkon yleinen käyttöönotto lykkääntyy kuitenkin yli vuodenvaihteen, koska siihen sopivia puhelimia ei ole tyyppihyväksytty. Ptl:n arvion mukaan kaupasta saa tyyppihyväksyttyjä gsm-puhelimia vasta ensi vuoden maaliskuussa.
Useimmat markkinoille alkuvaiheessa tulevat valmistajat julkistavat kaupalliset gsm-puhelimensa vasta lokakuun puolivälissä Telecom -91 näyttelyssä Genevessä.
Gsm-verkon (global system for mobile communications) tarkoitus on avata suorat matkapuhelinyhteydet Euroopan maiden välillä. Tämän vuoden lopulla verkon pitäisi kattaa tärkeimmät liikenneterminaalit, pääkaupungit ja niiden väliset liikenneväylät.
Yksityinen Radiolinja sai toimilupansa viime vuoden lokakuussa pitkän kädenväännön jälkeen. Posti- ja telelaitos vastusti toimiluvan myöntämistä yksityiselle kilpailijalle, koska kahden verkon perustaminen Suomen markkinoille on sen mukaan tuhlausta.
Radiolinja perusteli omaa verkkoaan kilpailun tarpeella. Se lupasi tarjota Euroopan laajuiset matkapuhelinpalvelut puolet halvemmalla kuin valtiollinen telelaitos.
Radiolinjasta kaksi kolmannesta omistavat tulevat käyttäjät kuten pankit, vakuutusyhtiöt sekä kauppa- ja teollisuusyritykset. Kolmanneksen omistavat alueelliset puhelinlaitokset.
Radiolinjan verkko avattiin koekäyttöön maanantaina Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Radiolinja lupaa tuoda verkkonsa kaupalliseen käyttöön tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä.
Radiolinjan Europuhelimeksi ristimän gsm-verkon on tarkoitus toimia vuoden lopussa pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella ja Lahdessa sekä näistä kaupungeista Helsinkiin johtavilla valtateillä.
Radiolinja lupaa laajentaa verkkoaan niin, että vuoteen 1995 mennessä sen peittoalueella asuu jo 95 prosenttia suomalaisista ja vuoteen 2000 mennessä jokainen suomalainen liikkuu päivittäin verkon peittoalueella. Radiolinjan yleisölle tarkoitettu peittoaluekartta julkaistaan syyskuun lopulla vähän ennen Geneven Telecom-näyttelyä.

Holkeri paikkasi
avajaismöhläyksen

Laitteet Radiolinjan verkkoon on tilattu suomalaiselta Nokialta ja saksalaiselta Siemensiltä. Avaustilaisuudessa käytettiin Nokian laitteita. Helsingin, Turun ja Tampereen tukiasemat on tukiasemaohjainten kautta kytketty Tampereella sijaitsevaan Nokian DX-200-perustaiseen gsm-keskukseen.
Radiolinjan verkon avaustilaisuuden pelasti Suomen Pankin johtokunnan jäsen, pankinjohtaja Harri Holkeri. Hän todisti, että avauspuhelu Turun kaupunginjohtajan Juhani Lepän kanssa onnistui, vaikka Helsingin Esplanadille kokoontuneen yleisön kuultavaksi tarkoitettu keskustelu ei välittynytkään kovaäänisiin.
Holkeri totesi kalpenevien Radiolinjan edustajien helpotukseksi, että hänen silakka-asioita kosketellut keskustelunsa kaupunginjohtaja Lepän kanssa välittyi puhelimeen erinomaisesti.