Ihmisen ja Internetin välissä

Tiivistelmä DI Matti Makkosen puheenvuorosta SSP:n 120-vuotisjuhlaseminaarissa 18.4.2007


Toimiva visio on sellainen, joka houkuttelee taakseen useita toimijoita ja toteuttaa itse itsensä. Esimerkkinä on pohjoismaisten telehallintojen piirissä 1980-luvun alussa virinnyt ajatus taskupuhelimesta jokaisen kansalaisen hallussa. Siihen uskonut valmistava teollisuus loi visiota toteuttaessaan samalla itselleen maailmanlaajuiset markkinat.

Alueellinen teletoiminta perustuu toista sataa vuotta sitten käynnistettyihin palveluihin, joilla yhdistettiin etäällä sijaitsevia kohteita toisiinsa puhelinjohdoilla. Kun maailma on voimalla siirtymässä Internetiin, on aiheellista kysyä, minkälaisen vision varaan alueellista teletoimintaa voisi jatkaa tästä eteenpäin.

Internet on osoittautunut niin voimakkaaksi, että sen voidaan olettaa hallitsevan telepalveluiden kehitystä kauan. Jotkut puhuvat jopa ihmiskunnan evoluutioharppauksesta, joka on käynnistynyt itse asiassa jo kirjapainotaidon keksimisestä, mutta joka vasta nyt - kaiken maailman tiedon ollessa tarjolla jopa kännyköihin - on pääsemässä vauhtiin. Joka tapauksessa Internet on jo luonut uutta kulttuuria ja uusia toimintatapoja. Tietoa ei enää yritetä päntätä päähän, kun paljon enemmän voi saada verkosta.

Mikään tekninen ratkaisu on tuskin yhtä pysyvä kuin ihmiset kommunikointitarpeineen. Sen vuoksi niiden pitää ohjata myös teknistä kehitystä. Internet on tähän asti kehittynyt lähinnä kohti keskitettyjä palveluita. On olemassa kuitenkin paljon ihmisten jokapäiväisessä arjessa olevia asioita, jotka voitaisiin tehokkaasti hoitaa verkon avulla, kunhan välineet ja toimintatavat sen vain mahdollistaisivat. Paikallisten kaupallisten palveluiden löytäminen netistä on vaikeaa verrattuna globaaleihin kauppapaikkoihin. Myös esimerkiksi nettiäänestys olisi jo teknisesti toteutettavissa, jos poliittista tahtoa siihen olisi.

Globaali kehitys johtaa siihen, ettei yhteiskunnassa voida jättää käyttämättä kaikkia niitä keinoja, joilla sen toimintaa tehostetaan. Jotkut pelkäävät kehitystä ja sen mukanaan tuomia ilmiöitä. Töiden pelätään pakenevan Kiinaan. Tietotekniikka ja televiestintä tarjoavat kuitenkin mahdollisuuden käänteiseen kehitykseen. Samalla, kun ne ovat globaaleja, ne mahdollistavat
toiminnan kaikkialla. Tehokkaiden tietotekniikkaratkaisuiden ja viestintäpalveluiden avulla voidaan asioita hoitaa myös kaukana tavaroiden jättimarkkinoista ja myös pienimuotoinen toiminta voidaan hoitaa tehokkaasti.

Tämä havainto voisi olla alueellisen teletoiminnan uuden vision ydin. On runsaasti asioita paikallisella ja alueellisella tasolla, jotka voitaisiin hoitaa tehokkaammin verkon avulla. Kansallisen tietoyhteiskuntastrategian 2007-2015 tavoitteena on Kiinailmiötä vastaavan Suomi-ilmiön synnyttäminen. Sen Suomi on kansainvälisesti vetovoimainen, ihmisläheinen ja kilpailukykyinen osaamis- ja palveluyhteiskunta. Sama Kiina – Suomi –asetelma vallitsee myös akselilla Suomi – sen alueet ja samaa strategiaa voi hyvin soveltaa myös paikallisten tavoitteiden edistämiseksi suhteessa keskitettyihin kansallisiin ratkaisuihin.

Seuraavan kehitysvaiheen toivoisi tuovan Internetin lähelle, ihmisten arkeen. Tämä merkitsee läheisten asioiden ja arkisten palveluiden tulemista Internetin sisällöksi. Arjen tietoyhteiskunnan parhaita asiantuntijoita ovat arkeaan elävät ihmiset ja organisaatiot. Aiemmin tietoyhteiskuntastrategiassa korostettiin laajakaistayhteyksien luomista. Teleoperaattorit ovat tehneet loistavaa työtä puhelinyhteyksien muuttamiseksi laajakaistayhteyksiksi ja niillä voisi olla avainrooli myös seuraavassa vaiheessa, jossa keskitytään laajakaistayhteyksien hyödyntämiseen. Niiden on mentävä mukaan ihmisten arkeen ja kehitettävä toimintatapoja, joilla arjen tietoyhteiskuntaa toteutetaan. Asiakkailleen alueelliset teleyhtiöt ovat ihanteellisia kumppaneita kaikessa, missä toiminnan kehittämisellä alueellisista lähtökohdista myös Internetin valtakaudella on merkitystä.

Esimerkkinä Internetin tuomasta muutoksesta perinteistä rikkaaseen toimialaan ovat sanomalehdet. Lehdet ovat menneet nettiin alun perin sillä ajatuksella, että se voisi olla uusi tehokas jakelukanava, ja jonne menemistä ei voi välttää. Myös mainonta on voimakkaasti siirtymässä nettiin ja sen myötä motiivit nettilehtien kehittämiseksi kasvavat. Aktiivisesti netissä toimivat lehdet ovat kehittymässä interaktiivisiksi uutisten ja tarinoiden välittäjiksi ja keskusteluiden promoottoreiksi. Niillä voi olla merkittävä vaikutus jopa kansanvallan toteutumiseen. Vastaavalla tavalla alueellisista teleyrityksistä voisi tulla paikallisten ja alueellisten nettipalveluiden promoottoreita, jotka toteuttavat arjen tietoyhteiskuntaa.

Monet alueelliset teleyhtiöt ovat valinneet keskeiseksi visiokseen perinteisen puhelinliiketoiminnan hiipumisen. Omistajakunnan välittömiä taloudellisia etuja puolustaakseen ne ovat hakeutuneet suuremmiksi kokonaisuuksiksi, joilla on isommat resurssit kehittää uusia korvaavia liiketoimintoja. On mahdollista valita myös toiminnan kehittäminen alueellisista lähtökohdista ja puolustaa ehkä enemmän välillisiä alueellisia hyötyjä. Ne toteutuvat parhaiten siten, että alueellinen teleyritys auttaa alueen toimijoita menemään nettiin ja ottamaan siitä kaikki hyöty irti.

Tärkeänä tehtävänä säilyy myös parempien yhteyksien rakentaminen. Laajakaistayhteyksien nopeuksia on tavoitteena kasvattaa yli sataan megatavuun sekunnissa, mikä mahdollistaa myös TV:n siirtymisen internetaikakauteen. Internetajan televisiosta voi katsoa haluamansa ohjelmat haluamansa aikana. Tätä ei Digi-TV tarjoa.

Toivotan parasta menestystä 120-vuotiaalle teleyritykselle myös tulevaisuuden välittäjänä.