lauantai 21. huhtikuuta 2007

Totuus maailman ensimmäisestä GSM:stä

Matkaviestinnän kehityksestä puhuttaessa kuulee usein sanottavan totuutena, että Radiolinja avasi maaliman ensimmäisen GSM-verkon 1.7.1992. Asialla nyt ei sinänsä ole suurta merkitystä, mutta kun olin itse avaamassa lehdistön ja TV-kameroiden edessä samaan aikaan kilpailevaa verkkoa, toivoisin asiasta jäävän historiaan oikeamman totuuden.

Tässä Helsingin Sanomien uutinen seuraavalta päivältä.

HS - Talous - 2.7.1991 - 6420 merkkiä - 1. painos
Kilpailevat gsm-puhelinverkot aloittivat koeliikenteen Suomessa
Tyyppihyväksytyt puhelimet tulevat kauppoihin vasta ensi vuonna

Suomessa aloitti maanantaina toimintansa kaksi kilpailevaa gsm-matkapuhelinverkkoa, joista toista pyörittää yksityinen Radiolinja ja toista valtion Posti- ja telelaitos (Ptl). Gsm-verkkojen koekäyttö alkoi samanaikaisesti myös Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa.
Digitaalisen verkon yleinen käyttöönotto lykkääntyy kuitenkin yli vuodenvaihteen, koska siihen sopivia puhelimia ei ole tyyppihyväksytty. Ptl:n arvion mukaan kaupasta saa tyyppihyväksyttyjä gsm-puhelimia vasta ensi vuoden maaliskuussa.
Useimmat markkinoille alkuvaiheessa tulevat valmistajat julkistavat kaupalliset gsm-puhelimensa vasta lokakuun puolivälissä Telecom -91 näyttelyssä Genevessä.
Gsm-verkon (global system for mobile communications) tarkoitus on avata suorat matkapuhelinyhteydet Euroopan maiden välillä. Tämän vuoden lopulla verkon pitäisi kattaa tärkeimmät liikenneterminaalit, pääkaupungit ja niiden väliset liikenneväylät.
Yksityinen Radiolinja sai toimilupansa viime vuoden lokakuussa pitkän kädenväännön jälkeen. Posti- ja telelaitos vastusti toimiluvan myöntämistä yksityiselle kilpailijalle, koska kahden verkon perustaminen Suomen markkinoille on sen mukaan tuhlausta.
Radiolinja perusteli omaa verkkoaan kilpailun tarpeella. Se lupasi tarjota Euroopan laajuiset matkapuhelinpalvelut puolet halvemmalla kuin valtiollinen telelaitos.
Radiolinjasta kaksi kolmannesta omistavat tulevat käyttäjät kuten pankit, vakuutusyhtiöt sekä kauppa- ja teollisuusyritykset. Kolmanneksen omistavat alueelliset puhelinlaitokset.
Radiolinjan verkko avattiin koekäyttöön maanantaina Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Radiolinja lupaa tuoda verkkonsa kaupalliseen käyttöön tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä.
Radiolinjan Europuhelimeksi ristimän gsm-verkon on tarkoitus toimia vuoden lopussa pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella ja Lahdessa sekä näistä kaupungeista Helsinkiin johtavilla valtateillä.
Radiolinja lupaa laajentaa verkkoaan niin, että vuoteen 1995 mennessä sen peittoalueella asuu jo 95 prosenttia suomalaisista ja vuoteen 2000 mennessä jokainen suomalainen liikkuu päivittäin verkon peittoalueella. Radiolinjan yleisölle tarkoitettu peittoaluekartta julkaistaan syyskuun lopulla vähän ennen Geneven Telecom-näyttelyä.

Holkeri paikkasi
avajaismöhläyksen

Laitteet Radiolinjan verkkoon on tilattu suomalaiselta Nokialta ja saksalaiselta Siemensiltä. Avaustilaisuudessa käytettiin Nokian laitteita. Helsingin, Turun ja Tampereen tukiasemat on tukiasemaohjainten kautta kytketty Tampereella sijaitsevaan Nokian DX-200-perustaiseen gsm-keskukseen.
Radiolinjan verkon avaustilaisuuden pelasti Suomen Pankin johtokunnan jäsen, pankinjohtaja Harri Holkeri. Hän todisti, että avauspuhelu Turun kaupunginjohtajan Juhani Lepän kanssa onnistui, vaikka Helsingin Esplanadille kokoontuneen yleisön kuultavaksi tarkoitettu keskustelu ei välittynytkään kovaäänisiin.
Holkeri totesi kalpenevien Radiolinjan edustajien helpotukseksi, että hänen silakka-asioita kosketellut keskustelunsa kaupunginjohtaja Lepän kanssa välittyi puhelimeen erinomaisesti.

1 kommentti:

Ajattelija kirjoitti...

Koska tulee helppo, operaattorin puolesta puhelimeen asennettava app, appletti tai muu ohjelma, joka näyttää kustannukset jatkuvasti reaaliaikaisesti, vaikkapa käppyröin tai piirakkanna, saldorajoitukset huomioiden? Erilaiset tilapohjaiset saldopalvelut ovat yleensä lisämaksullisia ja aika kankeita käyttää. Mietin tuota ideaa joskus silloin kun operaattorit alkoivat postittaa ohjeita siitä, miten asiakkaan tulee lukea laskua. Eihän dokumentoinnissa ole mitään vikaa sinänsä ideana, mutta jotenkin tuo vaikuttaa jo samalta kuin autokauppias löisi 20-sivuisen manuaalin ostajalle siitä, miten ovi tulee avata. Laskuerittelyt paperilla ovat joskus 30-40 sivuisia ja esimerkiksi ostolaskujen käsittelijöille ja kirjanpitäjille tällaisten bittimäärien printattu muoto on jotenkin korni. Silti varmasti se on syntynyt jonkin lakipykälyn velvoittamana, jotta on mustaa valkoisella jokaisesta yhteyssessiosta. Mutta tuntuu vain nin todellisen tietoyhteiskunnan vastaiselta, tulostuttaa paperille binääristä tietoa.

Tietoja minusta

Olen syntynyt Suomussalmella vuonna 1952. Läksin maailmalle oppia ja ammattia hakemaan ja sillä tiellä olen edelleen. Tein pitkään töitä Suomen kännykkäilmiön ytimessä. Muutaman vuoden olin vapaana asiantuntijana ja konsulttina, mutta 1.8.2010 aloitin "normaalin" työn Anvia Oyj:n toimitusjohtajana. Sähköpostia minulle voi lähettää osoitteeseen makkosmatti(miumau)gmail.com.